suuri suru

Ei siihen lopulta pystynyt valmistautumaan vaikka viitteitä oli jo monta vuotta  olemassa...  Tänään pitkän elämän elänyt rakas Ninnimme lähetettiin paremmille metsästysmaille pitkän iän uuvuttamana ja useiden vanhuuden vaivojen heikentämänä.

Muutimme nykyiseen taloomme -98 ja Ninni saapui seuraavana vuonna -99 ilastuttamaan lapsiperheen arkea. Ninni tuli Kodittomilta kissoilta (nyk. Phesy) ja oli löydettyessään jäädyt auton alle tai sen töytäisemäksi. Tuolloinen ikä oli tuntematon, mutta Ninni oli jo tuossa vaiheessa aikuinen, varmaan 4 vuotias. Muistan edelleen kuinka Ninni vietti 2 ensimmäistä viikkoaan vanhempiemme huoneessa, seinän ja vaatekaapin välisessä tilassa piilossa muilta. Mietin millaista eläimen pitämistä tämä on kun kissaa ei näkynyt ja sitä piti ruokkia kolosta.

Ninni tosiaan oli luonteeltaan ujo ja arka sekä sekä meni vieraita piiloonsekä omasi henkilökohtaisen pelkotilan erästä tuttuamme kohtaan. Ennen tiedä millaista kohtelua Ninni sai kokea ennen meille pääsyä. Ninnin suurimpiin tekoihin ja muistoihin kuului muunmuassa se, kun olimme vuonna 2004 Heinolassa asuntomessuilla ja kotiin tullessamme Ninni oli ilmeisesti pelästynyt jotain, kiivennyt takan hormiin ja oli täysin musta ja talo samantien.
Ninni piti myös ulkoilusta narussa. Se sai parhaimpina aikoinaan oravan ja jopa harakan kiinni vaikka narun olisi luulut rajoittavan sen menemisiä. Ulkona Ninnin lempipaikka oli loikoilla lättänänmuotoiseksi painuneen norjanangervon alla - ja pyöriä lopulta 10 kertaa narun kanssa pensaan ympäri. Ruoista Ninni piti eniten mikrossa lämmitetystä seistä ja jauhelihasta jonka se pystyi haistamaan paketin aukaisun yhteydessä rientäen paikalle.

Ninni sai oleskella kotonamme rauhakseen 5 vuotta ennen Nupun saapumista 2004. Nuppu haettiin myös Kodittomilta kissoilta ja siellä se oli saanut ylevän statuksen paikan kuningattarena. Meille tullessaan se ei suostunut luopumaan arvoistaan eikä niinkään suostunut Ninnin bestikseksi. Kahdelle kissalle kuitenkin löytyi omaa tilaa ja he tulivat ihan jees juttuun.

Uusimpana tulokkaana Nikke saapui vuonna 2012. Ninni oli tuolloin jo noin 17 vuoden ikäinen.  Nikke oli pentuikäinen 4 kuukautta ja vilinää riitti. Ninnillä ei kuitenkaan koskaan tuntunut olevan niin äidillisiä tuntemuksia että se olisi Nikkeä hoivaillut. Varmasti johtui myös korkeasta iästä, ei vaan jaksanut enää leikkiä. Hyvinä hetkinä molemman makoilivat samalla sängyllä ja Nikke pesi Ninnin naamaa tämän olessaan. Nupulta Nikke ei saanut koskaan mitään hellyyden osoituksia, pelkkää sähinää ja tassun heilautuksia jos meni liian lähelle.  Sen sijaan Ninni toimi Nikelle äitikuvana ja hellyydenosoitusten kohteena.

Tällä vuosikymmenellä Ninnin elo alkoi jo hieman laantua. Toissakesän se vietti paljolti sisällä koska oli niin kuumaa. Sen sijaan viime kesä oli sen verran viileä että se jaksoi oleilla terassilla läkähtymättä. Suurin askel huonompaan tapahtui tämän vuoden vaihteessa. Yhtäkkiä Ninni oli kuihtuneen oloinen, sen luut alkoivat tuntumaan nostettaessa ja vettä alkoi kulumaan entistä enemmän. Lisäksi Ninni alkoi hengittämään yhä vaivalloisemmin suullaan ja sen käveleminen muuttui honkkelinnäköiseksi. Kuivaruoka ei enää vanhoilla hampailla maistunut vaan ruoka vaihtui moiseihin ja helposti pureskeltaviin kissavauvanruokii.

Ninnin viimeisenä viikonloppuna oli talossa yksin kissojen kanssa. On äärimmäisen surullista nähdä kuinka oman tähänastisen elämän läpi kulkenut ystävä häipyy hiljalleen pois, ja kuinka tämän katsominen tekee kipeää. Odota vielä, kohta pääset parempaan paikkaan missä ei ole kipuja ja missä asiat ovat paremmin kuin sinä ne ansaitset.

Koko perheemme tulee aina muistamaan sinut. Ninni. Muutuit lopulta Näkymättömästä niin näkyväksi, aivan kuten muumeista nimesi saanut tyttö.

Kiitos yhteisestä 17 vuoden taipaleestamme

Ninni 21v

n.1995 - 23.3.2016