2.2.15

kannukasvin lisäys pistokkaista - tutoriaali

Eilinen päivä oli aikamoista härdelliä. Arkipäivät on hiljasia 8-16 kun porukat on töissä ja meikä paimentaa kolmea kattia plus liskot ja kasvit. Ja pihalla pomppii kolme mustarastaurosta! :-D Lunta on täälläkin tullut ja ilmatieteenlaitos ilmottaa lumimääräksi 41 cm. Apuaaaaaaa

 Eilinen alko kivasti banaaniletuilla ja siitä sitten iltapäivällä alkoi kasvien kanssa hääräily. Tein neppien pistokkaita ja ajattelin tehdä pikkasta tutoriaalia siitä miten niitä tehdään "mun tapaan" :)

Syötin D. natalensis ja D. natalensis x nidiformiksen taimet. Ne ovat about kuukauden ikäisiä, 2-3mm halkaisijaltaan ja niitähän on paljon! Hauskaksi jutun tekee että D. nit x nid tekee ihan törkeesti noita kukkia = siemeniä! Se just alko kehittää edellisen kukkavarren siemeniä KUN se  alko taas pukkaamaan uutta vartta. Ei se mitään antaa kukkia. Ei se kihokilta vie paljon voimia verrattuna esimerkiksi kärpäsloukkuun.
_________

Mut hei asiaaaaan. medborgare.

 Mulla on pitemmän aikaa pyörinyt vanha vuoden 2009 N. x hookeriana. Se ooli kasvanut jo sen verran korkeaksi ja näytti ikä painavan jo muutenkin.

LET'S START!


Tiesittekö muuten että Nepenthes x hookeriana on N. ampullarian ja N. rafflesianan risteymä? :-)

Kyseinen risteymä on hyvin yleinen ja sitä löytyy silloin tällöin peruskukkakaupoista muiden, N x ventratan (ventricosa x alata) ja 'Rebecca Soperin'  (gracillima x ventricosa) kanssa

-

Tosiaan viereisessä kuvassa näkyy preparoitava kasvi. Leikkasin sen jo sekatööreillä poikki varresta. Alempana vartta näkyy puumaista osaa. Kun kannukasvit alkavat puutua (eli vihreä varsi muuttuu puiseksi, ruskeaksi, you know), kasvi alkaa vanhettua alhaalta ylöspäin.
 -
Puutunutta osaa ei käytetä lisäyksessä koska se tuskin harvoin tulee heräämään henkiin. Pn parempi käyttää nuoria, vihreitä varrenosia.

----

 Tässä kuvassa olen poistanut alaosan ja katkaissut kärkikasvupisteen eli tuon latvan.

Yleisenä sääntönä sanoisin, että jokaiseen pistokkaaseen on tultava vähintään 2 lehteä. Jokaisen lehden yläpuolella on yksi uinuva kasvupiste (hankasilmu) jonka haluamme aktivoituvan, ja josta haluamme uuden kasvin alkavan kasvaa.

Otan itse vähintään 3 lehden pistokkaita, koska vedän alimman lehden irti mikä musta lisää juurien ilmestymispinta-alaa. En tiedä en ole tutkinut miten se oikeasti vaikuttaa mutta hyvin ovat pistokkaat toimineet tähän mennessä tuolla tyylillä :)

Sitten miksi katkaisin latvapistokkaan latvan: latva ylläpitää kasvissa tilaa nimeltä apikaalidominanssi. Tämän (normaali)tilan aikana hankasilmut uinuvat, koska latva "pomottaa" niitä nukkumaan. Kun latva katkaistaan niin kasvupisteet saavat luvan "rellestää" ja alkavat herätä = good for us!
----



pistokkaiden alaosat joista on poistettu alin lehti vetämällä sitä alaspäin.
nukkuva hankasilmu



Leikkaan lehdistä 2/3 pois. Haihdutuspinta-alaa on vähennettävä, koska pistokkailla ei ole vettäkorvaavia juurirakenteita. Toiseksi niiden tuleva koti on liian pieni jotta kaikki lehdet mahtuis sinne.
 Lisäksi pistokkaat eivät saisi varjostaa toisiaan hirveästi mitä lehtien leikkaus auttaa.
-
Seuraavaksi liotan pistokkaiden pohjia vedessä.

N. ampullaria vanhemmasta peräisin oleva karvoitus jättää ilmaa varteen joka voi kuivattaa juurettoman pistokkaan pahimmassa tapauksessa.

Voihan voi kasrvan periaatteessa rapsuttaa pois mutta tulisko siitä liian paljon arpikudosta pistokkaan hoidettavaks hmm? 


---


Pistän pistokkaat perliitti-rahkasammal-kookoshiutale seokseen (ylijäämä tavaraa:). En tökkää niitä suoraan,  vaan kierrän ne kasvualustaan kuin korkkiruuvit. Lopuksi tiivistetään varren ympäriltä ja toivotaan että ilma ei pääse varren ja kasvualusta väliä tukkimaan.


Minikasvarina mulla on 0,5l ja 0,75l pakasterasioiden pohjat. Kattoon kannattaa tehdä reikiä jotta ilma vaihtuu. Sit teippaan liitoskohdan maalarinteipillä ja nimitägi mukaan. Sijoita rasien puolivarjoon ja lämpöiseen paikkaan joka saa kosteuden tiivistymään.  Ja pikkupaketti on valmis!

Pistokkaiden juurtumisessa voi kestää kuukausi tai sitten puoli vuotta. Kaikki on niin yksilöllistä ja kasvuolosuhteista riippuvaa joten parasta on vain odotell.

Toivon että tutoriaali auttoi sinua ja pistä ihmeessä kommenttia jos tulee jtn. mitteitä taikka kysymyksiä aiheeseen liittyen! :-)

1.2.15

kärpäsloukku ja sen kukinto





Lähes joka päivä pistelen instagramissa aiheesta kommettia ulkomaalaisille ihmisille jotka jakaa kukkivan, huonokuntoisen loukun kuvia. Kaupasta ostetut loukut ovat yleensä pyörällä päästään vuodenajoista eivätkä siis tiedä luonnollista rytmiä joka normaalisti tarvittaisin kärpäsloukun kukintareaktion saamiseksi. Sen takia loukku voi alkaa vaikka nyt talvella kukkimaan tai ihan muulloin kuin keväällä kun sen pitäisi oikeasti kukkia.


Kukkavarsi näyttää varren päässä olevalta nyrkiltä kun se aloittaa kasvunsa ruusukkeen keskeltä.
Vaikka saisitkin loukkusi kukat kukkimaan niin onko se sen arvoista jos kasvi kuolee kukkimisen rasituksen takia?

Ehkä jollekin on tässä vaiheessa tullut mieleen kysymys siitä miksi kärpäsloukku ei kestä kukkimista. Kyse ei ole luonnonvalinnasta vaan nykyaikana teollisesti tuotettujen kasvien sisäisen kellon sekoittaqmisesta ja omistajien tietämättömyydestä. Luonnossa kaikki pelaa yksyhteen mutta jos kotioloissa ei estetä huonokuntoisen kasvin kukintayritystä on tulos yleensä varmasti surullinen. 

Kukkiminen tähtää siemententuottoon eikkä kärpäsloukku kuki huvikseen.



Hyväkuntoinen kasvi = mahdollisuus onnistuneeseen kukintaan

Huonokuntoinen kasvi = huono mahdollisuus selvitytyä kukinnan aiheuttamasta rasituksesta.


---
Ensikertalaiset eivät ehkä tiedä miten loukkua pidetään ja kasvin kunto on vähän niin ja näin.

Kasvi ei  välttämättä:


a.) saa tarpeeksi valoa ansojen kehittämiseen
b.) saa oikeaa ravintoa (älkää syöttäkö herranjestas sitä jauhelihaa sille kasville, hyönteiset on parempi vaihtoehto)
c.) kärsii vääränlaatuisesta vedestä (=hanavesi) jossa on lihikselle hengenvaarallisia aineita mm. klooria ja natriumia. 

-- Sitten kasvi alkaa kukkimaan koska se joko:

a.) luulee että on aika kukkia 
tai 
b.) tekee kuolemaa ja se käyttää viimeiset energiansa lisääntymiseen (lajin elossapitämisvaisto)
 tai kumpaakin!

-- Yleensä kun kasvien nimellisarvo löytyy kukinnosta ja kukista, mutta kärpäsloukun kohdalla se ei mun mielestä pidä paikkaansa. Lajin erikoistuneet lehdet ovat se juttu miksi kasvi on niin kiinnostava ja haluttu kokeiltava. Kukat ovat pieni plussa joo, mutta kuinka moni tähtää kukkimisen ja sen tuloksena saatujen siementen jälkeiseen aikaan?

Kärpäsloukkua ei kannata kukittaa esteettisyyden takia. Jos haluaa lisää kärpäsloukkuja niin on paljon helpompaa + nopeampaa joko ostaa kaupasta niitä lisää tai sitten jakaa kasvi jos ruukussa on useita kasvupisteita/kasveja. Siemenestä kasvatettuna saa odottaa pari vuotta että taimet kasvavat "kunnolla syötettävään kokoon". 
 

Jotenka summattuna = Jos haluat nauttia kärpäsloukustasi kauniimpana ja pidempään, leikkaa kasvava kukkavarsi heti alkuunsa! :-) 

Jos sinua kuitenkin siemenestä kasvattaminen kiinnosta tsekkaa tämä sivusto: http://venusflytrap.info/how-grow-venus-fly-trap-seed/
--