myrskyä ja hengellistä toimintaa

Heräsin aamusta ehkä ihhasen myöhempään kuin mitä aikaisempina päivinä. Ilmassa näytti olevan vähän tihkusadetta mutta ei ihmeempiä. Olin periaatteessa jo ysiltä valmis duuneihin, mutta Rich sanoi tarvitsevansa ylimääräiset kolmekymmentä minuuttia koneella työskentelyyn. Noh, mä menin yläkertaan omaan huoneeseeni odottelemaan kunnes alko ihan kamala tärinä ja ikkunasta näkin kuinka vettä vaan alka suihkuta ihan madottomasti. Niinkuin jossain Titanic elokuvassa. Siis en oo ennen tollasta vesisuihkua nähny! Kuvasin kännykällä (liitetty video) vähän aikaan ennen kuin Rich huusi että sähköt meni ja hänen tietokonetyönsä jäi siten keskeneräiseksi. Me siinä sitten ihmeteltiin kun ei ollu missään sääilmoituksissa varotettu ja noh tietysti kun ei netti toiminnu sähköjen mennessä poikki ei voinnu kattoa mistään.

Me sit mentiin kasvihuoneille ja mä aloin leikkelemään kannukasvien kuolleita lehtiä ja ansoja pois. Huoneessa oli suht ok lämmintä koska valot eivät olleet menneet päälle. Sitten tämä sähköjenmenemisen syy selvisi. Naapuritalon pihalla ollut puu oli kaatunut suoraan sähkölinjoille. Siinä samoina aamuhetkinä sähköfirman miehet, jotka olivat ajaneet tien reunaan tunnusomaisilla keltaisilla lava-autoillaan sahasivat puuta poikki. Puu saatiin pois linjoilta. Fine. Sitten löytyi muitakin myrskyvaurioita. Yhdestä katajapuusta oli sinkoutunut iso oka maahan ja puun vieressä olleet ison kanoonit oli kaatunnu lähes kumoon. Siis kyse ei ollut trombista vaan ihan tuulesta ja sateesta.


Saatiin nostettua katajat takasin telineille ja meno jatkui. Leikkelin epäsiistit vanhat lehdet pois jonka jälkeen mentiin hakee rahkasammalta läheiseltä suolta (takapihalta). Mähän jätin mun saappaat Suomeet mutta onneksi täältä löytyi koon 10 saappaat. Ei huono juttu. Tosiaan mentiin kerää sammalta kannukasvien uudelleen ruukuttamista varten. Pääsin vaihtamaan kasvualustan mm. tälle supermahtavalle robcantleyille!!


Ruukutusvaiheessa Rich vähän vihjaili että hänellä olisi illalla menoa, ja että voisin tulla mukaan jos olisin kiinnostunut - tai jäädä kotiin kökkimään. Se sano tilaisuuden olevan tällänen hengellinen raamattupiiri alle kolmekymppisille mikä pidetään Fredericsburgissa. Noh. Mähän sanoin että mähän oon täällä hankkimassa kokemuksia että mikä ettei. Sitä ennen oli kuitenkin käytävä kaupassa. Juutuin taas ihmettelemään kaupan tarjontaa ja sitä että edessämme ollut iäkkäämpi mies osti ruokansa ööh. shekillä?


Eiköhän noilla viikonlopun yli eletä. Ajattelin tehä huomenna nakkivihanneskeittoa ja onpahan jääkaapissa vielä pannariakin jäljellä.


Sitten nopeasti kun tultiin kaupoilta ja käytiin samalla viemässä postiin firman paketti piti äkkiä vääntää leivät ja sinkoutua suihkuun. Oltiin asemalla siis viideltä ja puol kuudelta piti olla jo lähössä. Käytiin samalla matkalla Fredericksburgiin nappaamassa matkan varrelta yksi Richin kaveri. Paikka oli tämmönen seurakuntatalo ja jonka yhteen luokkaan me mentiin istumaan koulumaisesti. MEntiin kaikki kolme eturivin kolmelle tyhjälle penkille. Luokan edessä oli pöydän takana seisomassa suht tukevahko, mutta mukavanoloinen ruskeahiuksinen nainen. Tunnilla oli siis tarkoitus lukea Raamattua ja käydä yhdessä tietyn kappalen tapahtumia läpi. Luokka oli suht täynnä nuoria ihmisiä ja moni viittailikin että pääsisi kommentoimaan tai lukemaan säkeitä. Tunnin lopuksi opettaja otti purkista yksi kerrallaan jäätelötikkuja joihin oli kirjoitettu kunkin osallistujan nimi. Mun nimi ei selvästikkään ollu missään paperilla koska olin vain vierailemassa. Kelle tikku osui omalle kohdalle joutui/pääsi kertomaan mitä oppi tunnista ja miten kertomuksia voisi rinnastaa toisiinsa tai mitä eroa niissä oli.

Sain tunnin loputtua järjestettyä pikkasen hämminkiä, kun ihmiset tuli kattelee ja kyselee kuka olen ja että aksentti ei ainakaan ole täältä päin. Jossain vaiheessa talon joku äämieskin tuli kättelemään ja kiittämään osallistumistani, ja että olisin tervetullut palaamaan toistekin. Ihmiset sano tuotta tapaamisessa että näytän tosiaankin pohjoismaalaiselta, tai en ainakaan superamerikkalaiselta. Lisäksi mun englanninkielentaitoa kehuttiin ja kysyttiin kauanko oon opiskellut ja sellasta. Jäin myös juttelemaan kahden tytön kanssa jotka olivat kuulema 18 kuukauden lähetyssaarnaajamatkalla Ohiosta. He kutsuivat tunnilla ollutta porukkaa huomiselle "mysteeripäivälliselle" toiseen seurakuntataloon ja minä ja Rich saatiin myös kutsut. Virkoin matkalal että jos hänellä on intressejä niin kyllä mä mukaan tuun. Lisäksi olin jo luvannut tytöille että tuun huomenna opettamaan heille suomea.

Että mähän oon ehtinyt alle viikonpituisella olollani täällä jo "verkostoitumaan"! Mä oon jo tarpeeksi odotellut kotona joten nyt on aika lähteä seikkailemaan :D